Lämpöblogi

Kesäduunarit – mitä jäi käteen?

Elokuu lähestyy loppuaan. Monissa yrityksissä kesäduunarit tyhjentävät työpöytiään ja siirtyvät hiljalleen syksyisiin opinahjoihinsa. Kesän urakka on saatu päätökseen. Tässä vaiheessa on hyvä katsoa peruutuspeiliin, niin yrityksen kuin kesäduunarinkin. Mitä jäi käteen?

Monille kesätyö on ensiaskel työelämään. Kesätyöntekijän työtehtävät, vastuut ja velvollisuudet vaihtelevat työpaikan sekä nuoren oman kokemuksen ja taustan mukaan. On tärkeää, että nuori perehdytetään hyvin tehtäviin, otetaan osaksi työporukkaa sekä annetaan tukea ja opastusta koko kesätyön ajan. Myös me täällä Elenialla olemme saaneet kesäduunareista kallisarvoista lisäapua kesälomatuurauksiin, mutta samalla olemme saaneet virkistäviä tuoreita näkemyksiä ja arvokkaita ideoita asioiden kehittämiseksi, rakentavaa palautetta huonosti toimivista käytännöistä ja toimintamalleista sekä uusia mukavia tuttavuuksia. Olen kuullut jonkun sanovankin, että nuoret kesäharjoittelijat auttavat pitämään meidät jo vanhat konkarit mukana uusissa virtauksissa ja mullistuksissa.

Monelle nuorelle tärkeintä kesätyössä on saada omaa rahaa talven varalle, mutta toivon, että kesästä tarttuu mukaan myös paljon muutakin –taitoja, joista voi olla hyötyä vanhempana. Kesätyö asettaa velvoitteita sekä opettaa työelämän periaatteita ja pelisääntöjä nuorelle. Asenne, oma-aloitteisuus, rehellisyys, vastuullisuus, toisten kunnioittaminen, ei niinkään isoja sanoja, mutta suuria oppeja. Vaikka joskus kesähommat voi tuntua ”hanttihommilta”, uskon, että jokainen työpaikka opettaa tekijälleen jotain arvokasta. Ehkä ei siinä hetkessä, mutta opit voi monesti konkretisoitua vasta vuosienkin päästä. Omalla kohdallani opiskeluaikoina mansikkamaalla vietetyt tunnit ovat opettaneet sitkeyttä, ahkeruutta ja nöyryyttä. Käteen on jäänyt siis muutakin kuin palkkakuitti.

Nämä on niitä peräänkuulutettuja työyhteisötaitoja. Ei enää riitä, että on tutkinto tai kaksikin suoritettuna. Tietoon perustava osaaminen vanhenee nopeasti, jolloin siitä on vaikea rakentaa kestävää, pitkäaikaista kilpailuvalttia. Työelämässä menestymiseen tarvitaan asennetta ja kykyä tulla ihmisten kanssa toimeen. Sitä ei voi opiskella oppikirjoista, vaan sitä saa näistä kokemuksista. Mansikkamaaltakin.

Virpi Suomalainen

Asiakastyytyväisyyden kehittäminen tuottaa tuloksia

Vuodenvaihteen aikaan saimme taas tutkittavaksemme jokavuotisen asiakastyytyväisyystutkimuksemme tulokset. Tulosten saaminen oli jälleen mielenkiintoinen hetki, seuraamme Elenia Lämmöllä eri asiakasryhmien tyytyväisyyttä suurella mielenkiinnolla mm. näiden tutkimusten kautta. Asiakassuhteiden hoitoon ja vuoropuheluun olemme viime vuosina erityisesti panostaneet aktiivisen yhteydenpidon avulla, muun muassa erilaisten tapahtumien ja tapaamisten muodossa. Pyrimme palvelemaan asiakkaitamme avoimin mielin lämmitysasioiden ja energiaan liittyvien tarpeiden merkeissä.

Tutkimuksen tuloksista meillä oli ilo huomata, että mm. yritysten, julkisten asiakkaiden ja taloyhtiöiden segmentissä (B2B) tulokset olivat kehittyneet hienosti paremmiksi. Tässä tulokset paranivat lähes kaikilla osa-alueilla, suuria parannuksia tuli asiantuntijuudessa sekä hinta-laatusuhteessa ja kilpailukyvyssä. Myös henkilöstön ystävällisyys ja palveluhalukkuus saivat erittäin hyvät arvosanat. Absoluuttisesti parhaat arvosanat annettiin kaukolämmön helppohoitoisuudelle ja lämmönjakelun häiriöttömyydelle, joissa olemmekin tyypillisesti olleet vahvoja.

Tulokset ovat hyvin linjassa tavoitteemme kanssa olla asiakkaidemme kumppani energiaan liittyvissä kysymyksissä, oli sitten kyse lämmityksestä, energiatehokkuudesta tai esimerkiksi sisäilmaston olosuhteiden parantamisesta. Olemme kehittäneet tässä määrätietoisesti asiantuntijuuttamme ja palvelujamme, havaittujen asiakkaiden tarpeiden perusteella.

Tästä on hyvä jatkaa ja kehittyä edelleen asiakaslähtöisenä energiapalveluyrityksenä. Tutkimusten ja kyselyjen lisäksi arvostamme suoraa palautetta. Toivomme asiakkaidemme ottavan rohkeasti myös suoraan yhteyttä, niin voimme löytää keinot palvella kutakin asiakasta parhaiten.

 

Lauri Penttinen

Asiakkuuspäällikkö

Uskallatko kysyä?

Kysymyksillä on voimaa. Niillä voi olla uskomaton merkitys niin itsensä kuin koko yrityksen toiminnan kehittämisenkin kannalta.

Tämä tuli jälleen kerran mieleeni, kun olin jo valmiiksi (ennakkoluuloisesti) valmistanut itseäni, että saan kieltävän vastauksen esittämääni kysymykseen. Vastaus olikin täysin yllättäen: ”Ilman muuta, eiköhän se järjesty.” Suomalaisilla on liikaa tapana jumittua vanhasta sketsistä peräisin olevaan niin kutsuttuun ”pidä tunkkis” -luuppiin. Siinä asioita pyöritellään riittävän kauan omassa mielessä pessimististen skenaarioiden kautta niin, että lopulta jätetään ehdottamatta mitään. Ollaan itse jo päädytty siihen lopputulokseen, että ei se kuitenkaan onnistu. Mietimme esimerkiksi, että ei siihen kuitenkaan järjesty aikaa tai resursseja tai muuta vastaavaa. Ja todellisuus jää kokonaan testaamatta.

Toimin itse myös Elenia Lämmön aloitetoimikunnassa, ja olen iloinen siitä, että aloitteita tulee paljon – isoja ja pieniä. Aloitteetkin ovat eräänlaisia kysymyksiä: ”Olisiko ideaa, jos asiat tehtäisiinkin näin?” Hyvä on myös itse esittää itselleen välillä kysymyksiä: ”Voisiko asian tehdä helpommin? Tarvitseeko joku tätä raporttia todella?” Voihan olla, että raportti on joskus ollut tarpeellinen, mutta onko enää?

Hyvä kysymysten lähde on myös uudet työntekijät ja kesäharjoittelijat. Olenkin aina pyytänyt meillä työskenteleviä kesäharjoittelijoita kyseenalaistamaan ja kysymään, jos jotkut asiat tuntuvat hassuilta. Ulkopuolisena voi ajatella joitakin asioita aivan uudesta näkökulmasta, joka voi olla toiminnan sujuvuuden kannalta parempi. Uudet työntekijät taas voivat tuoda ideoita myös aiempaan työkokemukseen peilaten aiemmista työpaikoistaan.

Kysymykset ovat tärkeässä roolissa myös Lean-johtamisessa, jossa viisi kertaa miksi -tekniikka on monille tuttu. Siinä ongelmaan etsitään juurisyytä esittämällä viisi kertaa kysymys miksi. Aina ei tarvita viittä kysymystä, mutta olennaista on, ettei tyydy ensimmäiseen vastaukseen, vaan pyrkii kaivautumaan ongelman perimmäisiin syihin pintaa syvemmälle.

Olin kerran kuuntelemassa Leningrad Cowboysista tutun Mato Valtosen luentoa. Siitä parhaiten mieleeni jäi kertomus siitä, kuinka ihmiset tulevat usein ihmettelemään Valtoselta, että kuinka ihmeessä Venäjän Puna-armeijan kuoro lähti 90-luvulla mukaan esiintymään heidän ja juuri heidän kanssaan. ”Ai kuinkako?” vastasi Mato. ”No kun me uskallettiin kysyä!” jatkoi Mato ja rähähti nauramaan.

No, miten on – uskallatko itse kysyä?

 

Tulee luminen pakkastalvi

Se tuntui hieman inhottavalta, mutta silti sitä tuli tehtyä. Koulusta kotiin kävellessä potkittiin lumia alas puista, ja monet hiutaleet uiskenteli siinä samassa paidan sisään sulamaan. Ala-asteella minun koulumatka oli kaksi kilometriä, ja sille matkalla mahtuu monta puuta. Myös kylmempien päivien pakkasen paukkeen muistan hyvin niiltä matkoilta.

Muistojen mukainen luminen ja kylmä talvi on vain muutaman viikon päästä. Tämä arvio ei perustu tieteeseen, ei sammakoihin, eikä pihlajanmarjoihin. Siltä minusta vaan nyt tuntuu. Kaikissa asioissa ei kuitenkaan kannata luottaa tuntumaan. Tässäpä muutama asia näin talven lähestyessä, joka kannattaa tarkistaa ihan oikeasti. Ja miksei jo tänään.

  • Onko talviurheiluvälineet tallessa, ja pitikö täksi talveksi jotain uutta? Omat sukset, lasten luistimet…
  • Mikä olikaan urasyvyys auton talvirenkaissa tai onko nastoja vaadittava määrä tallella?
  • Pitäisikö hankkia jäähdytystä ensi kesäksi, ja edistää tämän toteutumista jo nyt?
  • Onko ikkunoiden ja ovien tiivisteet kunnossa?
  • Minkä ikäinen lämmityslaitteisto meillä onkaan, ja milloin on viimeksi tarkistushuolto tehty?

Ehkä oletkin ja nämä asiat hoitanut, mutta jos joitain et, niin ehkä siihen on hyvä aika juuri nyt. Nautitaan tulevasta talvesta, sen tuomista talviharrastusmahdollisuuksista ulkona, sekä mukavasta ja huolettomasta olosta sisätiloissa.