Lämpöblogi

Kesäduunarit – mitä jäi käteen?

Elokuu lähestyy loppuaan. Monissa yrityksissä kesäduunarit tyhjentävät työpöytiään ja siirtyvät hiljalleen syksyisiin opinahjoihinsa. Kesän urakka on saatu päätökseen. Tässä vaiheessa on hyvä katsoa peruutuspeiliin, niin yrityksen kuin kesäduunarinkin. Mitä jäi käteen?

Monille kesätyö on ensiaskel työelämään. Kesätyöntekijän työtehtävät, vastuut ja velvollisuudet vaihtelevat työpaikan sekä nuoren oman kokemuksen ja taustan mukaan. On tärkeää, että nuori perehdytetään hyvin tehtäviin, otetaan osaksi työporukkaa sekä annetaan tukea ja opastusta koko kesätyön ajan. Myös me täällä Elenialla olemme saaneet kesäduunareista kallisarvoista lisäapua kesälomatuurauksiin, mutta samalla olemme saaneet virkistäviä tuoreita näkemyksiä ja arvokkaita ideoita asioiden kehittämiseksi, rakentavaa palautetta huonosti toimivista käytännöistä ja toimintamalleista sekä uusia mukavia tuttavuuksia. Olen kuullut jonkun sanovankin, että nuoret kesäharjoittelijat auttavat pitämään meidät jo vanhat konkarit mukana uusissa virtauksissa ja mullistuksissa.

Monelle nuorelle tärkeintä kesätyössä on saada omaa rahaa talven varalle, mutta toivon, että kesästä tarttuu mukaan myös paljon muutakin –taitoja, joista voi olla hyötyä vanhempana. Kesätyö asettaa velvoitteita sekä opettaa työelämän periaatteita ja pelisääntöjä nuorelle. Asenne, oma-aloitteisuus, rehellisyys, vastuullisuus, toisten kunnioittaminen, ei niinkään isoja sanoja, mutta suuria oppeja. Vaikka joskus kesähommat voi tuntua ”hanttihommilta”, uskon, että jokainen työpaikka opettaa tekijälleen jotain arvokasta. Ehkä ei siinä hetkessä, mutta opit voi monesti konkretisoitua vasta vuosienkin päästä. Omalla kohdallani opiskeluaikoina mansikkamaalla vietetyt tunnit ovat opettaneet sitkeyttä, ahkeruutta ja nöyryyttä. Käteen on jäänyt siis muutakin kuin palkkakuitti.

Nämä on niitä peräänkuulutettuja työyhteisötaitoja. Ei enää riitä, että on tutkinto tai kaksikin suoritettuna. Tietoon perustava osaaminen vanhenee nopeasti, jolloin siitä on vaikea rakentaa kestävää, pitkäaikaista kilpailuvalttia. Työelämässä menestymiseen tarvitaan asennetta ja kykyä tulla ihmisten kanssa toimeen. Sitä ei voi opiskella oppikirjoista, vaan sitä saa näistä kokemuksista. Mansikkamaaltakin.

Virpi Suomalainen

Vieraileva kynä: Puu ja pää tuottavat fiksua kaupunkienergiaa

Hämeenlinna torjuu ilmastonmuutosta lisäämällä energiapuun käyttöä. Suuntaus hyödyttää myös alueen taloutta.

Vanha sanonta Suomen menestyksen kahdesta tukijalasta, puusta ja päästä, pitää edelleen paikkansa. Fiksussa puunkäytössä tarvitaan päätä, siis uusia innovaatioita, resurssiviisasta ajattelua ja materiaalivirtojen hyödyntämistä – ihan lähellä.

Puusta on moneksi. Siitä on energiaksi kaupunkilaisille ja se on hyväksi myös Suomen luonnolle ja maapallon ilmastolle. Näin me ajattelemme Hämeenlinnassa ja toimimme sen mukaan. Lähialueiltamme korjattu energiapuu kattaa parin vuoden päästä 80 prosenttia lämmöntuotannostamme, kun perinteikkään Vanajan voimalan uudistustyö on saatu valmiiksi.

Moderni suomalainen arvostaa asuinkaupunkinsa ympäristövastuullisia toimia. Hän arvostaa sitä, että kraanasta tulee puhdasta vettä, lämpö ja sähkö tuotetaan vastuullisesti ja ympäristön monimuotoisuudesta huolehditaan. Yhä useampi edellyttää, että kotikaupunki kantaa vastuunsa ilmastomuutoksen torjunnassa. Hämeenlinna vastaa näihin vaateisiin muun muassa sillä, että biotalousekosysteemin luonti on yksi kaupungin viidestä painopistealueesta.

Energiapuun kasvava hyödyntäminen on yksi ilmastonmuutosta torjuvista toimistamme. Sillä vähennämme fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja hiilidioksidipäästöjä. Lähellä tuotetun energiapuun kuljetukset rasittavat ympäristöä vähemmän kuin tuontienergian. Kotimaisella lähienergialla on merkitystä kansantaloudelle, kun energiahankintaan käytetyt rahat maksetaan kotimaiselle toimijalle, eikä niitä käytetä tuontipolttoaineiden hankintaan.

Energiapuun käyttö parantaa metsien kasvua. Hoidettu metsä, josta energiapuuta kerätään taimikon hoitohakkuista päätehakkuiden tähdepuun keruuseen, kasvattaa hiilinieluja huomattavasti nopeammin kuin hoitamaton metsä. Hyödynnetty energiapuu tuo metsänomistajalle tuloa, joka voi parhaimmillaan ylittää jopa kuitupuuhakkuusta saadun tulon.

Aluetaloutta ja asukasaktiivisuutta

Metsävarojen kattava hyödyntäminen tukee voimakkaasti aluetaloutta. Kun energiapuun käyttö nousee yhä tärkeämpään rooliin perinteisen puukorjuun rinnalle, lisää se työvoimatarvetta kaikissa tuotantoketjun vaiheissa: korjuussa, kuljetuksissa, energiapuun käsittelyssä ja energialaitoksissa.

Energiapuun hyödyntäminen voi olla myös yhteisöllinen ja kaupunkilaisten omaa aktiivisuutta lisäävä asia. Hämeenlinnassa tehtiin mainio valtuustoaloite, että historiallisia perinnemaisemia lähdetään entisöimään niin, että sieltä saatava puuaines hyödynnetään energiatuotantoon.

Aloitteessa ehdotetaan, että kaupunki koordinoi risusavotoita, joihin kaupunkilaiset voivat osallistua esimerkiksi järjestöjen tukemina. Hyödyt ovat moninaiset: kaupungille rahaa energiapuusta, polttolaitoksille ekologista energiaa, parempi ympäristö sekä kaupunkilaisille mielekästä talkootyötä luonnossa. Tällaista uudenlaista yhdessä tekemistä me tarvitsemme.

Kanta-Häme on biotalouden ja metsäosaamisen osalta ainutlaatuinen alue. Olemme Suomen vilja-aitta, metsiä on paljon ja ne kasvavat hyvin. Meillä on alan pitkäaikaista ja syvällistä huippuosaamista muun muassa Hämeen ammattikorkeakoulussa, Luonnonvarakeskus Lukessa, Lammin biologisella asemalla ja Evon metsäoppilaitoksessa. Niissä kaikissa kehitetään metsäalan uusia innovaatioita, jotka voivat kasvaa vientituotteiksi torjumaan globaalisti ilmastonmuutosta.

Hämeenlinnan on luontevaa hyödyntää energiapuuta mahdollisimman laajasti, sillä kaupungin metsävarat ovat 5 600 hehtaaria. Tuolta alalta hakataan vuosittain noin 20 000 kuutiota, reilu puolet metsiemme 36 000 kuution vuosikasvusta. Voimme siis hyvin lisätä puuraaka-aineen hyödyntämistä sekä energiakäytössä että aivan uusilla teknologioilla.

Olemme Hämeenlinnassa hyvin tyytyväisiä siitä, että olemme onnistuneet nostamaan energiapuun osuutta energiatuotannossamme. Samalla tiedämme olevamme ilmastotalkoissa vasta alkumetreillä. Sekä puuenergian hyödyntämisessä että muissakin ilmastonmuutosta ehkäisevissä toimissa meidän on koko ajan keksittävä ja otettava käyttöön uusia innovatiivisia toimia, jotta pelastamme maapallomme tuleville polville. Käytetään siis puuta ja päätä.

Sari Rautio

Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

Kirjoitus on osa blogisarjaa, jossa avaamme puun energian käytön ja nuorten metsien hoidon merkitystä. Blogisarja on tehty yhteistyössä L&T Biowatin kanssa.

Energiapuu työllistää ja vahvistaa kansantaloutta

Elenia Lämmön energiatuotannon raaka-aine on vuosikymmenessä muuttunut fossiilisista pääasiassa puupohjaiseksi.

Elenia Lämmön energiantuotannosta valtaosa on lämmöntuotantoa eli kaukolämpöä koteihin, konttoreihin, kauppoihin ja teollisuuteen. Käytämme kotimaista energiapuuta kahdeksassa lämpölaitoksessa ja yhdessä voimalaitoksessa Hämeessä, Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Tuottamastamme kaukolämmöstä 70 prosenttia syntyy puusta, kun koko maan lämmöntuotannosta puupohjaista on 36 prosenttia. Kaikki käyttämämme puu on metsäteollisuudelle kelpaamatonta raaka-ainetta kuten teollisuuden sivutuotteita ja nuoren metsän kunnostuskohteista syntyvää puuta.

Elenia Lämmön noin 300 000 puukuution energialla voisi lämmittää noin 60 000 kotia.

Puu ylös, fossiiliset alas

Lisäämme jatkuvasti energiapuun hyödyntämistä ja vähennämme samalla fossiilisten raaka-aineiden käyttöä. Kaasun osuus oli vuonna 2007 noin 70 prosenttia energiaraaka-aineestamme ja puun noin 30 prosenttia, nyt luvut ovat toisinpäin.

Suomessa on hyvin puuta tarjolla. Alueellisia eroja toki on jonkin verran, riippuen muun muassa energiapuuta käyttävien laitosten määrästä alueella. Metsänhoitotarpeita on merkittävästi sekä Pohjois-Pohjanmaalla että Hämeessä, joten potentiaali energiapuun saatavuuden osalta on hyvä. Tarvitaan vain lisää aktiivisuutta metsien hoitoon.

Energiayhtiölle on tällaisessa markkinassa ensiarvoisen tärkeää, että yhteistyö puuntoimittajan kanssa sujuu kitkatta. Kehitämme yhteistyössä menetelmiä ja toimintatapoja, joilla voimme mahdollisimman tehokkaasti hyödyntää erilaisia energiapuulajikkeita.

Puu on puhdasta ja kotimaista

Energiapuuta Suomessa riittää. Yksin nuorten metsien harventamisessa on yli miljoonan hehtaarin hoitorästi, joka nykymenolla kasvaa hyvää vauhtia. Energiapuun hyödyntämisessä on paljon potentiaalia, jolla voisimme huomattavasti parantaa kansantalouttamme, kehittää aluetaloutta ja tuottaa energiaa vähemmillä päästöillä.

Puu on päästöjen osalta kaikin tavoin fossiilisia polttoaineita parempi raaka-aine.  Puuta poltettaessa savukaasujen poisto tehdään savukaasupesurilla, joka puhdistaa tehokkaasti leijupeti- ja arinakattiloiden savukaasut. Pesurista saadaan pienhiukkaset kiinni ja sen lisäksi savukaasuista hyödynnetään merkittävä määrä lämpöä.

Kotimaisen puuenergian käytöllä on merkittävät työllistämisvaikutukset. Yksin Elenia Lämmön käyttämän energiapuun vaikutus on 150 henkilötyövuotta. Energiapuun käyttö tukee erityisesti aluetaloutta ja alueiden työllisyyttä – se tarkoittaa vaikutuksia noin sadan kilometrin säteelle energiapuun käyttöpaikasta eli lämpölaitoksesta.

Energiapuun korjuu parantaa metsien tuottoa, kun puilla on korjuun jälkeen paremmin tilaa kasvaa. Terve metsä tuottaa omistajalleen huomattavasti paremmin kuin hoitamaton.

Lisätehoja korjuuseen ja kuljetuksiin

Kansantalouden kannalta energiapuun vaikutus on kaksinkertainen: säästämme fossiilisiin tuontipolttoaineisiin kulutetut eurot, kun energiaraaka-ainetta ei tarvitse ostaa ulkomailta. Samalla maksamme kotimaisesta raaka-aineesta kotimaiselle toimijalle, mikä työllistää veroja maksavia suomalaisia metsäalan ammattilaisia.

Olemme päässeet energiapuun hyödyntämisessä hyvään vauhtiin, mutta tehtävää on vielä paljon. Hoitorästien hyödyntämisen lisäksi tehokkuutta voidaan parantaa erityisesti nuorten metsien korjuutavoissa. Osaajia tarvitaan lisää, jotta saamme energiapuuta lisää markkinoille. Kehittämistarpeista huolimatta on syytä muistaa, että olemme kansainvälisesti erittäin pitkällä puuenergian hyödyntämisessä.

Karoliina Kärkäs

Kirjoittaja on Elenia Lämpö Oy:n hankintapäällikkö.

Kirjoitus on osa blogisarjaa, jossa avaamme puun energian käytön ja nuorten metsien hoidon merkitystä. Blogisarja on tehty yhteistyössä L&T Biowatin kanssa.

 

 

 

Vieraileva kynä: Puuenergian lisääminen on ilmastoteko

Puun energiakäyttö on keskeinen osa suomalaista metsä- ja biotaloutta. Tukki-ja kuitupuusta hakkuutähteiksi jäävien latvojen, oksien ja kantojen lisäksi myös nuorten metsien harvennushakkuiden puuta voidaan hyödyntää energiatuotannossa.

Suomen metsien kasvu on ennätyksellistä. Runkopuun osalta kasvu vuonna 2017 oli 108 miljoonaa kuutiota, ja puumassan poistuma metsistä 87 miljoonaa kuutiota. Puumassa siis lisääntyy ja hiilinielumme kasvavat sekä nykyisellä hakkuumäärällä mutta myös siinä tapauksessa, että metsien hyödyntämistä tehostetaan maltillisesti.

Energiapuuksi päätyy puu, jolla ei ole metsäteollisuudessa käyttöä. Vuonna 2017 käytetystä 7,2 miljoonasta energiapuukuutiosta oli hakkuutähteitä 4 miljoonaa ja nuorten metsien hoitohakkuista saatua puuta 2,3 miljoonaa kuutiota. Näiden lisäksi poltettiin pieni määrä kantoja. Näistä saadaan vuodessa noin 14 miljardia kilowattituntia polttoaine-energiaa lämpö- ja voimalaitoksiin. Se vastaa lähes 700 000 sähkölämmitteisen omakotitalon tarvitsemaa energiamäärää.

Metsä ja ilmastohyöty kasvuun energiapuuharvennuksella

Suomessa on harvennushakkuissa melkoinen hoitorästi: ensiharvennuksissa miljoonaa hehtaaria ja taimikoiden hoidossa 0,8 miljoonaa hehtaaria.

L&T Biowatti on erikoistunut tarjoamaan palveluita näiden harvennusrästeihin. Energiapuuharvennuksessa nuori metsä hoidetaan kuntoon ja samalla saadaan korjattua energiapuuta lämpö- ja voimalaitosta polttoaineeksi.

Nuoren metsän raivauksen kustannus on tyypillisesti useita satoja euroja hehtaarilta. Energiapuuharvennuksessa metsänomistaja ei maksa nuoren metsän hoidosta, vaan päinvastoin saa siitä korvauksen. Nuorten metsien energiapuuhakkuussa korvaus voi ylittää jopa pelkästä kuitupuuhakkuusta saatavan tulon.

Metsien hyvä hoito – taimikoiden hoidosta aina hakkuutähteiden hyödyntämiseen – on iso ilmastoteko. Ensisijainen hyöty on se, että puulla voidaan korvata usein fossiiliset tuontienergialähteet. Toinen merkittävä ilmastovaikutus on se, että hoidetut metsät kasvavat paremmin kuin hoitamattomat – hiilinielut lisääntyvät ja ilmastonmuutos hidastuu.

Kun puulla on tilaa kasvaa, sen kasvu kiihtyy. Parhaimmillaan metsään kasvaa alle kymmenessä vuodessa enemmän puuta kuin sieltä on nuoren metsän harvennuksessa hakattu. Hyvin hoidettu ja terve metsä tuottaa paremmin arvopuuta kuin hoitamaton metsä ja on vastustuskykyisempi tauteja ja tuhohyönteisiä vastaan.

Työtä suomalaisille

Puuenergian hyödyntämisellä on laajoja alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia. 50 000 kiintokuutiometriä puuta tuottaa noin 100 gigawattituntia energiaa. Tämän puumassan tuotantoon ja toimittamiseen paikalliselle lämpövoimalaitokselle tarvitaan noin 10 henkilötyövuotta. Energiapuun osto, korjuu ja kuljetus työllistävät koko maassa vuosittain noin 1 500 henkeä, ja lisäksi tulevat välilliset vaikutukset muun muassa kaluston ylläpitoon.

Suomessa metsänhoito on vastuullista ja se kestää kansainvälisen vertailun kaikilla mittareilla. Tämän takaavat sekä kattava metsälainsäädäntö että kestävää hyötykäyttöä painottava metsäalan osaaminen.

Metsien vastuullista hyödyntämistä valvotaan Suomessa paremmin kuin missään muualla maailmassa. Siksi on perusteltua, että metsiä hyödynnetään kokonaisvaltaisesti mieluummin meillä kuin siellä, missä asiat eivät ole samalla tasolla.

Hyvät metsänomistajat, lähtekää mukaan ilmastotalkoisiin ja hoidetaan yhdessä metsänne kuntoon!

 

Tomi Vartiamäki

toimitusjohtaja, L&T Biowatti Oy

Kirjoitus on osa blogisarjaa, jossa avaamme puun energian käytön ja nuorten metsien hoidon merkitystä. Blogisarja on tehty yhteistyössä L&T Biowatin kanssa.